Lopputekstit
Aloitan toteamalla että blogi on ollut pitkään hiljainen. Itse asiassa tämänkin tekstin kirjoittamiselle oli vaihtoehtona poistaa koko blogi tuon hiljaisuuden turvin, sillä en ole löytänyt tarpeeksi hyviä syitä sen jatkamiselle. Ehkä näin käykin, mutta sitä ennen voisin kuitenkin kertoa miksi. Alun perin ryhdyin pitämään blogia siksi että pidän kirjoittamisesta, ja omasta harrastuksesta kertominen tuntui aihepiirinä luontevalta. Melko pian huomasin että blogista tuli kuitenkin enemmän eräänlainen urheilijaidentiteetin elatusmalja kuin kiva kirjoitusprojekti. Urheilijaminä ei lopulta kehittynyt koeputkesta pidemmälle ja laboratorio alkoi tuntua ahtaalta elää. Vaikka olenkin vain suhteellisen myöhäisellä iällä aloittanut triathlonharrastaja, niin olen suhtautunut kestävyysharjoitteluun, kehittymiseen ja omiin tavoitteisiini lähes yhtä vakavasti kuin olisin ammattilaisurheilija, samalla tuntien enemmän riittämättömyyttä niin huippu-urheilijoihin kuin itseäni parempiin harrastajiin nähden