Let me tri!

Siinä se nyt on, meikäläisen kisakesä. Tahkon jälkeen tuntuu niin hyvältä että olisi ollut hauska kisata vielä Vierumäelläkin, mutta Janosikin kisaan on siitä vain viikko enkä halua ottaa riskiä etten ehdikään palautua riittävästi, vaikka tänä kesänä kisoista palautuminen onkin ollut huomattavasti nopeampaa kuin vuosi sitten. Mutta sitten itse Tahkoon. Vuosi sitten tein siellä ensimmäisen perusmatkani aikaan 3:00:13 ja tänä vuonna tavoitteena oli luonnollisesti parantaa aikaa viime vuodesta. Omassa mielessäni haaveilin jopa 15 minuutin parannuksesta, joka olisi ehkä jollain tavalla ollut mahdollisuuksien rajoissa, mutta olisi vaatinut venymistä ja lähes täydellistä onnistumista joka osa-alueella. Niin hyvään onnistumiseen en tällä kertaa päässyt, vaan kellotin maalissa 2:52:05, mikä tiesi reilu...

Elokuu on koittanut ja tässä vaiheessa voinee jo sanoa kotimaan triathlonkauden olevan kääntymässä ehtoopuoleen. Henkilökohtainen triathlonkesäni päättyy noin viikon kuluttua Finntriathlon Tahkon savolaiseen perusmatkaan (1000 m uintia, 50 km pyöräilyä ja 11 km juoksua), mutta sen jälkeen edessä on vielä yksi erilainen haaste ennen alkusyksyn ylimenokautta. Kesän alussa eteeni tuli tilaisuus josta ei voinut kieltäytyä. Jussi Kiira alias Köllikkäukko kysyi valmennusryhmältämme olisiko kellään mahdollisuutta ja kiinnostusta lähteä huoltajaksi Slovakiaan Janosikin extreme triathloniin 1.9. Koska minulla periaatteessa oli mahdollisuus lähteä ja kiinnostukseni oli jo valmiiksi pompannut yli asteikon, laitoin Jussille viestiä ja kyselin "ihan uteliaisuudesta" millainen rasti oli kyseessä ja uskoisiko hän että minusta voisi olla tehtävään. Speksit olivat alkuun hieman epäselvät, kun tarkkaa tietoa huoltajan roolista ei ollut vielä kisajärjestäjien puolesta tullut, mutta Ju...

Blogin osalta on tullut vietettyä parin viikon hiljaiseloa, vaikka tässä välissä oli Joroisten Finntriathlon jossa kävin itsekin kisailemassa joukkueviestin uintiosuuden verran. Kelihän oli lämmin ja kilpasarjalaisilla oli tästä johtuen märkäpukukielto, kun taas meillä kunto- ja joukkuesarjalaisilla oli vapaus märkäpuvun käyttöön. Tästä huolimatta päätin itse uida ilman märkkäriä, kun vesi kerran oli sopivan lämmintä ja oli mahdollisuus kokea jotain uutta sen lisäksi, että ylipäätään uin ensimmäistä kertaa puolimatkan kisassa. Aikatavoite oli hieman hatusta vedetty 35 - 40 minuuttia, ja siihen nähden olen ihan tyytyväinen omaan 40:53 aikaani. Joroisten kisa oli pitkään ollut mielessä joskus kokea muttei kuitenkaan tämän kesän suunnitelmissa, ennen kuin seura- ja valmennusti...

Kisakesä jatkui viime viikonloppuna Kangasala triathlonissa, jossa osallistuin sunnuntaina Super -matkalle. Kisa vastasi käytännössä pidennettyä perusmatkaa, kun osuudet olivat 1500 m uintia, 50 km pyöräilyä ja hieman reilut 10 km juoksua. Tämähän sopi minulle kuin nenä päähän, sillä pyöräily on osa-alueista ehdottomasti lempparini ja nyt sitä sai siis nauttia kymmenen kilometria ylimääräistä varsinaisen perusmatkan pyöräilyyn verrattuna. Kisapäivä oli helteinen. Mitattuja lämpötilalukemia en tiedä, mutta varmasti paljon alle 29 asteen ne eivät olleet. Saavuimme kaverini kanssa kisapaikalle yhdentoista aikoihin, kun itse startti oli yhdeltä. Haimme kilpailunumerot ja otimme odotteluajan todella lunkisti, mitä nyt 15 minuuttia kävin hölkkäilemässä saadakseni konetta käyntiin. Puoli yhdeltä pidettiin kisainfo, jota ennen veimme varusteet vaihtoalueelle ja aloimme infoa kuunnellessa pikkuhiljaa pukea märkäpukuja ja valmistautua uinnin lähtöön, joka tapahtui rolling starttina . Tapani mu...

Viime lauantaina kävin Kuopiossa vetäisemässä kesän toisen triathlonkilpailuni, jossa matkana oli tälläkin kertaa sprintti. Uudistunut Kuopio Triathlon järjestettiin nyt toista kertaa hotelli Iso-Valkeisen rannalla, joka oli mielestäni erittäin toimiva paikka kisakeskukselle. Uinti kiersi yhtenä kolmion mallisena lenkkinä ja lähtö tapahtui rolling starttina . Pyöräosuus ajettiin kahtena kymmenen kilometrin lenkkinä ylittäen Kallansillat, ja juoksureitti kiemurteli metsäpolulla sekä kauniilla puistomaisella asuinalueella ja kierrettiin pyöräilyn tapaan kahtena kierroksena. Kilpasarjan lähtö starttasi klo 16, mutta olimme kisa- ja matkakaverini kanssa paikalla jo ennen puoltapäivää päästäksemme autolla kisakeskukseen ennen tiesulkuja. Odotellessa oli mukava seurata kuntosarjan ja lasten kilpailuja virittäytyen asteittain kohti kisamood...

Juhannuksen viettoni alkoi torstaina kun pistin täyteen pakatun repun selkään ja kannoin fillarin kerrostaloasunnosta pihalle ja lähdin polkemaan äidin ja isän luokse maaseudun rauhaan. Paljon ei ylimääräistä tavaraa mahtunut mukaan, ja tärkeimpinä matkaan lähtivät tietenkin märkäpuku ja lenkkarit. Jonkin sortin siviilivaatteita kuitenkin löytyy vanhan vaatekaapin kätköistä, joten niitä on aivan turha raahata. Toki joku kirja olisi ollut ihan mukava saada mukaan sadesäiden ajanvietteeksi, mutta Sinuhe egyptiläinen ei kyllä olisi enää mahtunut kuin korkeintaan äänikirjana, niinpä se jäi kotiin odottamaan. Vantaan jälkeen olin muutaman päivän todella väsynyt, en niinkään fyysisesti, mutta tuntui että olisin voinut nukkua vaikka keskellä päivää. Kroppa kuitenkin tuntui todella hyväl...

Kesän kisakausi on nyt avattu omalta osalta Vantaan SM-sprintin peesikieltokisan 25 - 29 -vuotiaiden ikäsarjalähdössä. Tavoitteeni oli päästä 1:20 aikaan ja tehdä oma hyvä suoritus. Mitalisijoista en uskonut taistelevani, joten viiden ikäsarjalaisen joukosta pronssille pääseminen yllätti. Eniten mieltä lämmitti se että saimme seurallemme Stamina TC:lle kolmoisvoiton kovien kilpasiskojen Hanna-Mari Simpasen viedessä kultaa ja Johanna Lahikaisen jäädessä niukasti hopealle. Olihan se aika makea tunne, kun sai seistä palkintojen jaossa omien seurakavereiden rinnalla. Uinti 13:57 Uintiin lähdin rauhallisella mielellä. Verryttely tuntui hyvältä ja vesi oli mukavan lämmintä. Valitsin paikkani suunnilleen lähtölinjan keskiosasta, mikä osoittautuikin sitten aivan vikatikiksi. Jäin lähdössä pahasti pussiin ja samalla kun edessä ei ollut tilaa uida, sivuilta ja takaa tuli porukkaa yli ja ohi. Tästä en mennyt paniikkiin sen kummemmin, mutta oma paikkavalinta sapetti ja osa itsevarmuudesta hie...